Kyselytutkimus: Kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän vastuullisemmin tuotetuista vaatteista

Kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän vastuullisemmin tuotetuista vaatteista, selviää kyselytutkimuksesta. Kestävämmän kuluttamisen lisäksi muotiteollisuudella on vastuu tehdä tuotannosta läpinäkyvämpää ja kestävämpää, ja tätä varten kaivataan poliittista ohjausta.

Vaateteollisuuden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja vastuullisuusongelmat aiheuttavat huolta kuluttajissa. Kuluttajat länsimaissa kiinnittävät yhä enemmän huomiota vaatteidensa vastuullisuuteen ja tekevät harkitumpia ostopäätöksiä. Trendin on tunnistanut myös vaateteollisuus, jonka vastuullisuustoimet eivät kuitenkaan lokakuussa 2021 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan vakuuta suomalaisia kuluttajia. Käytetyn muodin osto- ja myyntisovellus Tisen toimeksiannosta tehty kyselytutkimus selvitti laajasti suomalaisten muodin kulutustottumuksia sekä asenteita vaateteollisuuden vastuullisuutta kohtaan*. 

Yli puolet vastaajista (54 %) kokee, ettei muotiteollisuus ota vastuullisuutta huomioon. Lähes sama määrä vastaajista uskoo muotiteollisuuden syyllistyvän viherpesuun. Tulokset viittaavat siis siihen, että suomalaiset kuluttajat kokevat vastuun vaateteollisuuden kestävämmästä tuotannosta olevan ennen kaikkea teollisuudenalalla. 

”Enemmistö kyselytutkimukseen osallistuneista (69 %) vastasi, että muotiteollisuudella on velvollisuus tehdä vastuullisten vaatteiden ostamisesta helpompaa. Muotiteollisuuden on kyettävä tarjoamaan kuluttajalle aidosti vastuullisia vaihtoehtoja”, toteaa Tisen Suomen toimitusjohtaja Laura Laakso.

Kuinka kuluttaa kestävämmin?

Tekstiili- ja muotiteollisuuden arvioidaan olevan maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala, joka tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Harva tiesi kyselytutkimuksen perusteella vaateteollisuuden todellista saastuttavuutta verrattuna muihin teollisuudenaloihin. Vaatteiden lyhyt käyttöikä ja pikamuodin mahdollistama impulssiostaminen kasvattavat lisäksi tekstiilijätteen määrää.

Päästöjen vähentämisessä myös kuluttajalla on tärkeä rooli. Vastaajista 43 % olisikin valmis maksamaan 10 % tai enemmän vastuullisemmin tuotetusta vaatteesta. Ostamalla vaatteita vain tarpeeseen ja ottamalla selvää tuotteen laadusta ja alkuperästä, pääsee jo pitkälle Laakson mukaan. Tise pyrkii auttamaan kuluttajia vastuullisten valintojen tekemisessä kannustamalla vaatteiden kierrättämiseen ja elinkaaren pidentämiseen jälleenmyynnin kautta:

”Kannustamme tekemään aina harkittuja päätöksiä vaatteita ostettaessa – oli kyseessä sitten uusi tai käytetty tuote. Tuleeko vaatteelle käyttöä, ja pystynkö sitoutumaan vaatteesta huolehtimiseen koko sen elinkaaren ajan? Tämä tarkoittaa myös oikeaoppista kierrättämistä, kun vaatetta ei enää käytetä. Laadukas tuote kestää käyttöä, ja menee myös paremmin kaupaksi, mikäli siitä jossain vaiheessa päättää luopua”, neuvoo Laakso. 

Alalle tarvitaan poliittista ohjausta

Muutos vaateteollisuuden rakenteissa ja toimintalogiikassa edellyttää kuitenkin myös selkeää poliittista ohjausta. EU:ssa päivitetään parhaillaan ekodesign-direktiiviä sekä tekstiilistrategiaa, jotka asettavat vaatimuksia muun muassa tuotteiden laatuun, kierrätettävyyteen ja tuotannon läpinäkyvyyteen**.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat toivovat vahvempaa ohjausta myös tuotteiden hinnoitteluun. Enemmistö vastaajista (52 %) totesi, että olisi hyvä idea verottaa muotiyrityksiä niiden tuottamien kasvihuonepäästöjen perusteella. Verotus loisi muotiyrityksille kannustimia vastuullisempaan tuotantoon, jolloin halpojen massatuotettujen vaatteiden valmistaminen epäeettisissä olosuhteissa ei olisi enää niin kannattavaa. 

Aalto yliopiston muotoilun laitoksen professorin Kirsi Niinimäen mukaan digitaalinen tuotepassi mahdollistaisi pienemmät ilmastopäästöt ja hankintaketjujen läpinäkyvyyden**.

”Digitaalinen tuotepassi mahdollistaa läpinäkyvämmän hankintaketjun tarjoamalla tiedot valmistuspaikoista ja valmistusmenetelmistä kuten materiaalit, kemikaalit ja viimeistykset. Digitaalinen tuotepassi voi sisältää myös ympäristövaikutuksista tietoa, kuten veden käytöstä, tuotteen hiilijalanjäljestä tai vaikkapa tuotteen laadusta ja kierrätettävyydestä”, Niinimäki toteaa.

* Lokakuussa 2021 toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1056 vastaajaa, joista 540 naisia ja 516 miehiä.  ** https://www.mustread.fi/artikkelit/vastuuton-pikamuoti-digitaalinen-tuotepassi-mahdollistaisi-pienemmat-vaateteollisuuden-ilmastopaastot/

Vastaa