Sijoitussuunnitelmani – mutkia ja suoria

Photo by David Trana

(Sisältää mainoslinkin)

Kun sijoittaminen rupeaa kiinnostamaan, niin ensimmäisenähän kehotetaan tekemään itselle sopiva sijoitussuunnitelma. Sen tulisi sisältää ainakin tavoitteet sijoittamiselle, sijoitusajan pituuden ja riskinottohalukkuuden tason. Sen jälkeen sitten voi pohtia, mihin oikein haluaa sijoittaa ja kohteitahan on paljon: rahastot, suorat osakkeet, kryptovaluutat, kiinteistöt, metsät jne. Sen jälkeen olisi hyvä löytää juuri ne kohteet ja kriteerit, joihin rahansa kiinni laittaa ja miettiä vielä hajauttamista ja omaa sijoitustapaa. Harrastaako aktiivista kauppaa ja seuraa kurssikehitystä joka päivä, vai antaako sijoitusten olla kaikessa rauhassa tyyliin ”ostin ja unohdin mitä ostin” ja tsekkailen salkkua muutaman kerran vuodessa.

”Risks comes from not knowing what you’re doing” – Warren Buffett

Itselläni ei kyllä ole ollut mitään selkeää suunnitelmaa omalle sijoittamiselle, vaan jonkinlaista poukkoilua se on valitettavasti ollut muutamien vuosien ajan. Suunnittelemattomuudesta kertoo sekin, että sijoituskohteeni ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja ostoja sekä myyntejä on tullut tehtyä luvattoman heikolla perehtymisellä ja kärsimättömyydellä. Kaikki tämä on syönyt tuottoja. Olen ryntäillyt sinne ja tänne enkä ole ottanut asioista selvää sillä tarkkuudella millä pitäisi. Luulen, että näin on käynyt aika monelle tavis-sijoittajalle ainakin alkuvaiheissa.

Buffett varoittelee, ettei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Tätä neuvoa olen alkanut noudattaa vasta pari kolme vuotta sitten oikein tosissaan. Jos ostan suoria osakkeita, niin minun on ymmärrettävä riittävän selkeästi, mikä on yrityksen tuote tai palvelu, jota se myy ja miksi siihen ylipäätään kannattaisi sijoittaa. Mietin nykyään myös melkoisen tarkkaan, miltä yrityksen toimiala näyttää ja millainen toimialan kehitys tulevaisuudessa on. Rahastosijoittamisessa otan ainakin selvää, mitä yrityksiä rahaston portfoliossa on, millainen toimiala- sekä maantieteellinen hajautus sillä on ja millainen on ollut rahaston kehityskaari. Paljon apua ja hyviä neuvoja saa tietenkin sijoittajafoorumeilta ja muilta piensijoittajilta ja sijoitusblokkareilta, joita pidän yhtenä tärkeimpänä vertaisryhmänä.

Millainen oma sijoitussuunnitelmani sitten on?

Tavoitteeni on yksinkertaisesti varautua eläkepäiviin, koska tuloni tulevat putoamaan jopa kolmannekseen. Yksi haaveeni on myös ostaa eläkkeelle siirryttäessä talviasuttava kesämökki jostain etelämpää Suomesta tarkoituksena päästä lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia. Koska eläkkeelle siirtyminen tapahtunee todennäköisesti 4-6 vuoden aikana, on sijoitushorisonttini paljon lyhyempi kuin monilla milleniaaleilla, jotka sijoittavat vaikkapa 30 vuoden aikajänteellä. Tämän vuoksi myös riskiprofiilini on suhteellisen korkea, minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa odotella esimerkiksi korkosijoitusten tai matalariskisten rahastojen kasvua, jotta saisin toivomaani tuottoa sijoituksilleni. On siis otettava suurempia riskejä, joka toivottavasti näkyy myös korkeampana tuottona muutamien vuosien päästä.

Olen sen tyyppinen sijoittaja, että mieleni muuttuu aika ajoin. En siis naulaa suunnitelmaani ikuisesti kiveen. Pohjalla on kuitenkin tietty logiikka. Sijoitan sekä indeksirahastoihin että suoriin osakkeisiin. Osakkeissa on tällä hetkellä sijoituksistani 56 % ja indeksirahastoissa 44 %. Aiemmin ajattelin, että pääpainoni tulisi olemaan indeksirahastoissa, mutta siitä olen muuttanut mieleni, kun rohkeus osakkeisiin sijoittamiseen on kasvanut. Tein myös uuden vielä rohkeamman liikkeen, kun viime viikolla sijoitin ensi kerran myös amerikkalaisiin yrityksiin. Olen tajunnut, että se ei ole sen kummempaa kuin sijoittaminen kotimaisiin osakkeisiin. Voi olla, että painotus osakkeisiin tulee kasvamaan indeksirahastojen kustannuksella.

Sijoitan tällä hetkellä 8 yhtiöön, joista viisi on kotimaista ja 3 muualta. Kun kymmenen yritystä on kasassa, niin luulen, että pysyttelen siinä (mutta koskaan ei tiedä, mitä huominen päivä tuo tullessaan). Olen yrittänyt valita yritykset niin, että ne edustaisivat mahdollisimman monia toimialoja. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, tavoitteeni on suosia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, jotka toimivat aloilla, joilla mielestäni on hyvät tulevaisuuden näkymät. Kasvuyritysten kasvu on nopeampaa kuin keskimääräisten pörssiyritysten ja tuottopotentiaali on korkea. Esimerkiksi jos sijoitit Revenio Groupiin 1000 euroa vuonna 2010 niin tänään pääomasi olisi kohonnut 43 967 euroon. Samoin 1000 dollarin sijoitus Netflixiin olisi kasvanut tänään yli 68 000 dollariin.

Kotimaiset yritykseni ovat Qt Group, Revenio Group, Talenom, Remedy Entertainment ja Gofore. Ulkomaisista listalle pääsivät hiljattain kiinalainen Nio ja yhdysvaltalaiset Renewable Energy Group ja Square. Suunnittelussa, ja varmaankin piakkoin ostossa on Tesla (syntymäpäivälahjana itselleni!) . Mielestäni toimialahajautus sekä maantieteellinen hajautus ovat kohtalaisen riittäviä. Yritykset toimivat tietotekniikka-alalla, ohjelmistokehitysalalla, terveysteknologiassa, tietokonepelien ja pelikonsolien maailmassa, liikkeenjohdon konsultoinnissa ja tilitoimistoalalla, maksuliikenteen puolella, uusiutuvan energian kehityksessä ja sähköautojen valmistuksessa. Salkkuni painottuu toimialoihin, joihin koronakriisi ei ole lyönyt siinä määrin kuin raskaaseen teollisuuteen tai palvelualoihin. Samoin siellä on ns. stay home -toimialoja, jotka pikemminkin ovat hyötyneet koronan aikaansaamasta kotoilun lisääntymisestä.

Indeksirahastosijoittamisessa olen seilannut laidasta laitaan, mutta nyt sekin sektori rupeaa selviämään ja selkiytymään salkussani. Seligsonin Pohjois-Amerikka rahasto ja Global Brands sekä Global Pharmaceuticals muodostavat (vielä) lähes puolet rahastosijoituksista, mutta niiden kotiuttaminenkin on edelleen mielessä. Sen olen päättänyt, että nostan heti vuoden 2021 alussa Pohjois-Amerikka rahastosta ulos sen verovapaan tonnin ja mietin sille muuta sijoituskohdetta. Näiden sijoitusten tulevaisuus on vielä epäselvä, enkä ole aivan varma, haluanko kotiuttaa ne vai antaa toistaiseksi olla. Se selviää sitten varmaan ensi vuoden aikana, mikäli haluaisin laittaa sieltä osan suoriin osakeostoihin. Jostakin sitä sijoitettavaa uutta rahaa olisi saatava, palkkatulot eivät ihan määrättömiin riitä.

Sen verran olen myös siivonnut Nordnetissä olevien indeksirahastosijoitusten allokaatioita, että vähennän nyt sijoittamista Indeksirahasto Suomeen, joka on määrällisesti suurin, ja samoin vähennän myös sijoittamista Handelsbanken Usaan ja Eurooppaan. Sen sijaan säästän Handelsbanken Kestävään Energiaan ja Spiltan Aktiefond Investmentbolagiin. Lisäksi jätän ensi vuoden alusta tauolle ETF sijoittamisen iShares Core MSCI World UCITS-rahastoon ja valitsen tilalle kasvurahastot iShares Core S&P 500 Ucits ETF:n ja iShares MSCI China UcitsETF:n. Salkussa on edelleen paitsi ”tauolla” olevia myös sellaisia, joihin en enää sijoita, mutta joita en raaski myydäkään ja joiden annan vain olla ja kasvaa.

Lapsenlapsiani silmälläpitäen avasin uuden arvo-osuustilin ja sijoitan myös sinne säännöllisesti pieniä summia. Arvo-osuustilin avaaminen lapsille itselleen ei ollutkaan ihan vaivatonta, kuten kuvittelin, joten päädyin tällaiseen ratkaisuun. Tuleepa sitten joskus yllätyksenä koko katraalle:). Rahastoksi valitsin SPP Aktiefond Global A EUR, jolla on kattava maailmanlaajuinen hajautus painottuen kylläkin USA:n, mutta jota ei voida pitää mitenkään huonona asiana tässä maailmantilanteessa. Kulutkin ovat siedettävät 0,32 %, joten tällä mennään.

Kuten huomaat, näin se mieli muuttuu, mutta niin myös maailma ympärillä koko ajan. Sijoitussuunnitelman tarkoituksenahan on myös vähentää mielijohteesta tai äkillisestä mielenhäiriöstä ja markkinakuumeesta johtuvia ostoja ja niin yritänkin tehdä. Mutta oven pidän kuitenkin auki, jos tekee mieli ostaa jotakin ihan uutta. Tesla on juuri sellainen, joka on vakavassa harkinnassa ja jonka kyytiin voisi viimeistään nyt olla jännittävä hypätä. Toinen mielessä pyörinyt on aurinkopaneelien valmistaja Enphase Energy … Sijoittamisessa pitää säilyttää myös hauskuus ja yrittää reagoida sillä osaamisella ja tiedolla mitä on ja opiskella hiukan lisääkin.

Tässä vielä lista suunnitelmaani liittyvistä rahastoista ja osakkeista, joihin sijoitan aktiivisesti. Rahastoihin kuukausittain ja osakkeisiin tarpeen ja rahatilanteen mukaan.

  • Qt Group
  • Talenom
  • Remedy Entertainment
  • Revenio Group
  • Gofore
  • Nio
  • Square
  • Revewable Energy Group
  • (Tesla, Enphase Energy) tulossa?
  • Spiltan Aktiefond Investmentbolag
  • Handelsbanken Kestävä Energia (A1 EUR)
  • iShares Core MSCI China UCITS ETF USD (Acc)
  • IShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)
  • SPP Aktiefond Global A EUR

(Naisen) eläkepommi

Vaikka suuri osa sijoitusbloggareista hehkuttaa firettämisen autuudesta niin väitän, että se koskee loppujen lopuksi aika harvoja onnekkaita. Valtaosa paiskii palkkatyössä jaksamisen äärirajoille sinne 65 vuoden pahemmalle puolelle. Suurimmalla osalla meistä tavallisista palkansaajista eläke tulee olemaan melkoisen paljon pienempi kuin palkkatulo. Suomessa miesten keskimääräinen työeläke oli viime vuonna 1 904 euroa ja naisten 1 309 euroa joka oli 69 % miesten vastaavasta. Ero johtuu pitkälti miesten pidemmistä työurista ja korkeammasta palkkatasosta.

Havahduin tähän tilanteeseen itse asiassa vasta äskettäin. Tilastokeskuksen viimeisimmän laskelman mukaan kaikkien suomalaisten palkansaajien keskiansiot olivat n. 3 500 euroa. Oma bruttopalkkani ylittää  mukavasti tuon summan. Se voisi ennakoida kohtuullistakin eläkettä ja ehkä olin tuudittautunut siihen sen kummemmin miettimättä. Mutta oikeasti totuus on tietysti toinen.

Bruttoeläketuloni tulee todennäköisesti sijoittumaan tuohon 2 000- 2 600 euron välille. Todennäköisesti lähemmäs alarajaa, ellen palvele työnantajaa vielä ylimääräiset pari vuotta. Verotus on kovaa ja se merkitsee sitä, että käteen jäävä tuloni supistuu lähes kolmannekseen nykyisestä. 

Kolmannekseen. Pistää miettimään.

En todellakaan ole ajatellut elämääni rationaalisesti tässä suhteessa. Enkä paljon suunnitellutkaan. Polkuni on tässä suhteessa tyypillinen naisen työura: perhevapaita, pätkätöitä, perhevapaita, pieni palkka. Valmistuin kyllä ammattiin ja menin töihinkin melko nuorena. Tein yhden lapsen, irtisanouduin työstäni, rupesin opiskelemaan ja tein vielä pari lasta. Eläkettä ei juuri kertynyt kuin satunnaisista kesähanttihommista. Eläkevuosien ajatteleminen kiinnosti tuolloin yhtä paljon kuin vuoden 1906  eduskuntauudistus teini-ikäistä. 

Valmistuminen yliopistosta sattui keskelle vuoden 1993 lamaa. Töitä ei löytynyt, joten päädyin jatkamaan opintojani ja tutkimuksiani apurahojen ja stipendien turvin. Tätä kestikin usean vuoden kunnes kyllästyin jatkuvaan rahan ker(j)äämiseen ja hankkiuduin virkatöihin valtiolle. Joka on urani huippu. 

In total. ”Oikeita” työvuosia on kertynyt vähemmän kuin niitä olisi voinut olla järkevällä suunnittelulla. Mutta ihminen ei voi olla aina järkevä. Olen tietysti saanut paljon arvokasta, jota ei voi rahalla mitata. Lapsilleni äidin läsnäolon, tutkijan vapauden, kiireettömät aamut, vuodenaikojen seuraamisen. 

Eläketuloni kasvattamiseen olisi toki muutama keino: Jatkan työssäni yli alimman eläkeiän. No, vuosi tai pari voisi (pitkin hampain) mennä, jos työelämän tahti ei enää kiihdy. Se tietäisi jo useita satasia. Toinen keino on tehdä osa-aikatyötä joko nykyisen työnantajan palveluksessa tai muussa työssä eläkkeen ohella. Tämä vaihtoehto tuntuu jo paremmalta. Lisätulojen hankkiminen on myös kannatettavaa. Ja tämähän kuulostaa, hei  – järkevältä.

Mutta. Jatkuva muutos, silppuhommat, kiire, zoomit ja teamsit, organisaatiomuutokset, tyhjenevä tankki, monitoimitila, kokouskiima…ei.

Vapaus päättää omasta ajankäytöstä. Vapaus keskittyä itselle tärkeisiin tehtäviin. Aikataulujen kahleista irtautuminen. Ne tuntuvat juuri tällä hetkellä kaikkein houkuttelevimmalta. Toisaalta pitäisi kuitenkin pystyä tulemaan toimeen ja selvitä kohtuullisista elinkustannuksista. Koska eläkevuodet joka tapauksessa merkitsevät tulotason merkittävää laskua, eläkkeen lihottamisen sijaan aionkin seuraavat (viimeiset työvuoteni) keskittyä pääasiassa seuraavaan: Kuinka voisin tulla toimeen vähemmällä ja kuinka saada enemmän säästöjä,koska olen aika varma, että se on mahdollista. Ja kaiketi ainoa realistinen vaihtoehtoni.

Tavoitteeni on kiinnittää huomiota rahankäyttööni, ostaa mahdollisimman vähän mitään (turhaa) ja sijoittaa kaikki liikenevä indeksirahastoihin ja suoriin osakkeisiin. Tarkoituksena on saada ennen kaikkea  taloudellista puskuria, mutta myös henkistä turvallisuudentunnetta, etten ”tipahda aivan tyhjän päälle”. Ja onhan minulla tietenkin myös unelmia siitä, miten haluan vireät eläkevuoteni viettää.

Miten tämän teen? Viisas ottaa oppia muiden virheistä. Näin totesi yli 2000 vuotta sitten elänyt roomalaistunut orja Publilius Syrus. Jatkan mietelmää siten, että yritän oppia myös omista virheistäni.