Sijoitussuunnitelmani – mutkia ja suoria

Photo by David Trana

(Sisältää mainoslinkin)

Kun sijoittaminen rupeaa kiinnostamaan, niin ensimmäisenähän kehotetaan tekemään itselle sopiva sijoitussuunnitelma. Sen tulisi sisältää ainakin tavoitteet sijoittamiselle, sijoitusajan pituuden ja riskinottohalukkuuden tason. Sen jälkeen sitten voi pohtia, mihin oikein haluaa sijoittaa ja kohteitahan on paljon: rahastot, suorat osakkeet, kryptovaluutat, kiinteistöt, metsät jne. Sen jälkeen olisi hyvä löytää juuri ne kohteet ja kriteerit, joihin rahansa kiinni laittaa ja miettiä vielä hajauttamista ja omaa sijoitustapaa. Harrastaako aktiivista kauppaa ja seuraa kurssikehitystä joka päivä, vai antaako sijoitusten olla kaikessa rauhassa tyyliin ”ostin ja unohdin mitä ostin” ja tsekkailen salkkua muutaman kerran vuodessa.

”Risks comes from not knowing what you’re doing” – Warren Buffett

Itselläni ei kyllä ole ollut mitään selkeää suunnitelmaa omalle sijoittamiselle, vaan jonkinlaista poukkoilua se on valitettavasti ollut muutamien vuosien ajan. Suunnittelemattomuudesta kertoo sekin, että sijoituskohteeni ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja ostoja sekä myyntejä on tullut tehtyä luvattoman heikolla perehtymisellä ja kärsimättömyydellä. Kaikki tämä on syönyt tuottoja. Olen ryntäillyt sinne ja tänne enkä ole ottanut asioista selvää sillä tarkkuudella millä pitäisi. Luulen, että näin on käynyt aika monelle tavis-sijoittajalle ainakin alkuvaiheissa.

Buffett varoittelee, ettei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Tätä neuvoa olen alkanut noudattaa vasta pari kolme vuotta sitten oikein tosissaan. Jos ostan suoria osakkeita, niin minun on ymmärrettävä riittävän selkeästi, mikä on yrityksen tuote tai palvelu, jota se myy ja miksi siihen ylipäätään kannattaisi sijoittaa. Mietin nykyään myös melkoisen tarkkaan, miltä yrityksen toimiala näyttää ja millainen toimialan kehitys tulevaisuudessa on. Rahastosijoittamisessa otan ainakin selvää, mitä yrityksiä rahaston portfoliossa on, millainen toimiala- sekä maantieteellinen hajautus sillä on ja millainen on ollut rahaston kehityskaari. Paljon apua ja hyviä neuvoja saa tietenkin sijoittajafoorumeilta ja muilta piensijoittajilta ja sijoitusblokkareilta, joita pidän yhtenä tärkeimpänä vertaisryhmänä.

Millainen oma sijoitussuunnitelmani sitten on?

Tavoitteeni on yksinkertaisesti varautua eläkepäiviin, koska tuloni tulevat putoamaan jopa kolmannekseen. Yksi haaveeni on myös ostaa eläkkeelle siirryttäessä talviasuttava kesämökki jostain etelämpää Suomesta tarkoituksena päästä lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia. Koska eläkkeelle siirtyminen tapahtunee todennäköisesti 4-6 vuoden aikana, on sijoitushorisonttini paljon lyhyempi kuin monilla milleniaaleilla, jotka sijoittavat vaikkapa 30 vuoden aikajänteellä. Tämän vuoksi myös riskiprofiilini on suhteellisen korkea, minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa odotella esimerkiksi korkosijoitusten tai matalariskisten rahastojen kasvua, jotta saisin toivomaani tuottoa sijoituksilleni. On siis otettava suurempia riskejä, joka toivottavasti näkyy myös korkeampana tuottona muutamien vuosien päästä.

Olen sen tyyppinen sijoittaja, että mieleni muuttuu aika ajoin. En siis naulaa suunnitelmaani ikuisesti kiveen. Pohjalla on kuitenkin tietty logiikka. Sijoitan sekä indeksirahastoihin että suoriin osakkeisiin. Osakkeissa on tällä hetkellä sijoituksistani 56 % ja indeksirahastoissa 44 %. Aiemmin ajattelin, että pääpainoni tulisi olemaan indeksirahastoissa, mutta siitä olen muuttanut mieleni, kun rohkeus osakkeisiin sijoittamiseen on kasvanut. Tein myös uuden vielä rohkeamman liikkeen, kun viime viikolla sijoitin ensi kerran myös amerikkalaisiin yrityksiin. Olen tajunnut, että se ei ole sen kummempaa kuin sijoittaminen kotimaisiin osakkeisiin. Voi olla, että painotus osakkeisiin tulee kasvamaan indeksirahastojen kustannuksella.

Sijoitan tällä hetkellä 8 yhtiöön, joista viisi on kotimaista ja 3 muualta. Kun kymmenen yritystä on kasassa, niin luulen, että pysyttelen siinä (mutta koskaan ei tiedä, mitä huominen päivä tuo tullessaan). Olen yrittänyt valita yritykset niin, että ne edustaisivat mahdollisimman monia toimialoja. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, tavoitteeni on suosia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, jotka toimivat aloilla, joilla mielestäni on hyvät tulevaisuuden näkymät. Kasvuyritysten kasvu on nopeampaa kuin keskimääräisten pörssiyritysten ja tuottopotentiaali on korkea. Esimerkiksi jos sijoitit Revenio Groupiin 1000 euroa vuonna 2010 niin tänään pääomasi olisi kohonnut 43 967 euroon. Samoin 1000 dollarin sijoitus Netflixiin olisi kasvanut tänään yli 68 000 dollariin.

Kotimaiset yritykseni ovat Qt Group, Revenio Group, Talenom, Remedy Entertainment ja Gofore. Ulkomaisista listalle pääsivät hiljattain kiinalainen Nio ja yhdysvaltalaiset Renewable Energy Group ja Square. Suunnittelussa, ja varmaankin piakkoin ostossa on Tesla (syntymäpäivälahjana itselleni!) . Mielestäni toimialahajautus sekä maantieteellinen hajautus ovat kohtalaisen riittäviä. Yritykset toimivat tietotekniikka-alalla, ohjelmistokehitysalalla, terveysteknologiassa, tietokonepelien ja pelikonsolien maailmassa, liikkeenjohdon konsultoinnissa ja tilitoimistoalalla, maksuliikenteen puolella, uusiutuvan energian kehityksessä ja sähköautojen valmistuksessa. Salkkuni painottuu toimialoihin, joihin koronakriisi ei ole lyönyt siinä määrin kuin raskaaseen teollisuuteen tai palvelualoihin. Samoin siellä on ns. stay home -toimialoja, jotka pikemminkin ovat hyötyneet koronan aikaansaamasta kotoilun lisääntymisestä.

Indeksirahastosijoittamisessa olen seilannut laidasta laitaan, mutta nyt sekin sektori rupeaa selviämään ja selkiytymään salkussani. Seligsonin Pohjois-Amerikka rahasto ja Global Brands sekä Global Pharmaceuticals muodostavat (vielä) lähes puolet rahastosijoituksista, mutta niiden kotiuttaminenkin on edelleen mielessä. Sen olen päättänyt, että nostan heti vuoden 2021 alussa Pohjois-Amerikka rahastosta ulos sen verovapaan tonnin ja mietin sille muuta sijoituskohdetta. Näiden sijoitusten tulevaisuus on vielä epäselvä, enkä ole aivan varma, haluanko kotiuttaa ne vai antaa toistaiseksi olla. Se selviää sitten varmaan ensi vuoden aikana, mikäli haluaisin laittaa sieltä osan suoriin osakeostoihin. Jostakin sitä sijoitettavaa uutta rahaa olisi saatava, palkkatulot eivät ihan määrättömiin riitä.

Sen verran olen myös siivonnut Nordnetissä olevien indeksirahastosijoitusten allokaatioita, että vähennän nyt sijoittamista Indeksirahasto Suomeen, joka on määrällisesti suurin, ja samoin vähennän myös sijoittamista Handelsbanken Usaan ja Eurooppaan. Sen sijaan säästän Handelsbanken Kestävään Energiaan ja Spiltan Aktiefond Investmentbolagiin. Lisäksi jätän ensi vuoden alusta tauolle ETF sijoittamisen iShares Core MSCI World UCITS-rahastoon ja valitsen tilalle kasvurahastot iShares Core S&P 500 Ucits ETF:n ja iShares MSCI China UcitsETF:n. Salkussa on edelleen paitsi ”tauolla” olevia myös sellaisia, joihin en enää sijoita, mutta joita en raaski myydäkään ja joiden annan vain olla ja kasvaa.

Lapsenlapsiani silmälläpitäen avasin uuden arvo-osuustilin ja sijoitan myös sinne säännöllisesti pieniä summia. Arvo-osuustilin avaaminen lapsille itselleen ei ollutkaan ihan vaivatonta, kuten kuvittelin, joten päädyin tällaiseen ratkaisuun. Tuleepa sitten joskus yllätyksenä koko katraalle:). Rahastoksi valitsin SPP Aktiefond Global A EUR, jolla on kattava maailmanlaajuinen hajautus painottuen kylläkin USA:n, mutta jota ei voida pitää mitenkään huonona asiana tässä maailmantilanteessa. Kulutkin ovat siedettävät 0,32 %, joten tällä mennään.

Kuten huomaat, näin se mieli muuttuu, mutta niin myös maailma ympärillä koko ajan. Sijoitussuunnitelman tarkoituksenahan on myös vähentää mielijohteesta tai äkillisestä mielenhäiriöstä ja markkinakuumeesta johtuvia ostoja ja niin yritänkin tehdä. Mutta oven pidän kuitenkin auki, jos tekee mieli ostaa jotakin ihan uutta. Tesla on juuri sellainen, joka on vakavassa harkinnassa ja jonka kyytiin voisi viimeistään nyt olla jännittävä hypätä. Toinen mielessä pyörinyt on aurinkopaneelien valmistaja Enphase Energy … Sijoittamisessa pitää säilyttää myös hauskuus ja yrittää reagoida sillä osaamisella ja tiedolla mitä on ja opiskella hiukan lisääkin.

Tässä vielä lista suunnitelmaani liittyvistä rahastoista ja osakkeista, joihin sijoitan aktiivisesti. Rahastoihin kuukausittain ja osakkeisiin tarpeen ja rahatilanteen mukaan.

  • Qt Group
  • Talenom
  • Remedy Entertainment
  • Revenio Group
  • Gofore
  • Nio
  • Square
  • Revewable Energy Group
  • (Tesla, Enphase Energy) tulossa?
  • Spiltan Aktiefond Investmentbolag
  • Handelsbanken Kestävä Energia (A1 EUR)
  • iShares Core MSCI China UCITS ETF USD (Acc)
  • IShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)
  • SPP Aktiefond Global A EUR

Mihin tuli sijoitettua (Part II)

Sisältää mainoslinkin (*).

Photo by Danielle McInnes on Unsplash

Passiiviset indeksirahastot muodostavat salkustani hiukan yli puolet toisen puolikkaan ollessa osakkeissa ja sijoitan niihin aktiivisesti Nordnetin (*) kautta. Eniten rahaa on tällä hetkellä kiinni Nordnetin Indeksirahasto Suomessa. Tämä rahasto on Suomen markkinoille sijoittava osakeindeksirahasto ja sen tavoitteena on jäljitellä OMX Helsinki 25 Index-osakeindeksin koostumusta ja sen tuottoa. Rahasto on ollut sikäli houkutteleva, että sehän on kokonaan kuluton eli ei hallintokuluja, ei juoksevia kuluja eikä merkintä- tai lunastuspalkkioita. Omaan strategiaani eivät kuulu suorat osakeostot suuriin yhtiöihin, mutta tämän rahaston kautta niihinkin pääsee sijoittamaan. Suurimmat omistukset Indeksirahasto Suomessa ovat tällä hetkellä Nordea, Nokia, Sampo, Neste ja Kone.

Vähemmillä painoilla sijoitan aktiivisesti seuraaviin rahastoihin

  • Handelsbanken USA
  • Nordnet Indexfondet Sverige
  • Handelsbanken Eurooppa
  • Handelsbanken Kestävä Energia (A1 EUR) (akt. rahasto)
  • Spiltan Aktiefond Investmentbolag

Alla havainnollisempi kuva rahastojen ja osakkeiden jakaumasta.

Vaikka suhtaudun hiukan penseästi aktiivisiin rahastoihin (kuluista ja periaattesta johtuen), olen kuitenkin hiljattain valinnut sellaisen salkkuuni: Handelsbanken Kestävä Energia A1 EUR . Miksi?

No ensinnäkin tutustuin tähän rahastoon Indeksisijoittajan matkassa -blogin kautta (kiitos vinkistä) ja se on tuottanut hyvin. Historiallinen kehitys ei ole tae jnejnejne… mutta tehokkaan energiankäytön edistämiseen ja ilmaston lämpenemistä hidastaviin ratkaisuihin keskittyvillä yrityksillä on varmasti potentiaalia, koska haasteet ja ongelmat ilmastonmuutoksen hillinnässä eivät ihan heti – jos koskaan – tule ratkaistuiksi. Rahasto on hyvin hajautettu sekä sektoreittain että maantieteellisesti. Kulut ovat 1,50 %, mutta sen olen päättänyt kestää. Ehkä eniten hyötyy omatuntoni, koen tämän eettiseksi rahastoksi, siis uskon, että se sellainen on, vaikka totuuden nimessä en itseasiassa tunne salkun yrityksiä ja niiden toimintalogiikkaa sen tarkemmin. Pitäisi varmaankin perehtyä, mutta niin viitseliäs en nyt kuitenkaan ole…

Spiltanin valitsin ihan huvin (!) vuoksi, ja siitäkin syystä, että kulut ovat passiivisten rahastojen kanssa samaan luokkaa, 0,20 %. Rahasto vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kuin Indexfondet Sverige ja on rankattu erinomaiseksi Morningstarin arvioissa. Spiltanin pääpaino on ruotsalaisissa sijoitusyhtiöissä, jotka omistavat merkittäviä osuuksia useissa muissa yrityksissä ja erityisesti rahoituspalveluiden sektorilla.

No, ehkä nämä ostot tulivat tehtyä vasemman aivopuoliskon nukkuessa. Mitään järkisyytä kun en oikeastaan niiden hankinnalle keksi, olipahan vain mukava hankkia jotain uutta:). Kertoo kyllä siitä, että tunteiden varassa näitä päätöksiä edelleen tehdään :-o.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen sijoittanut alkujaan myös Seligsonin kautta useaan rahastoon, joista muutama on enää jäljellä. Seligsonin rahastot olivat ensitutustuminen tähän koko indeksirahastomaailmaan. Niiden painotus jakaantuu seuraavasti:

Seligsonin yllämainitut rahastot ovat jonkin verran kalliimpia kuluiltaan kuin Nordnetin vastaavat. Pharma 0,59 %, Brands 0,59 % ja Pohjois-Amerikka 0,4 %. Lisäksi kaikki mainitut rahastot veloittavat lunastuspalkkion 0,5 %, mikäli lunastusaika on alle 180 pv. Edelleen Pohjois-Amerikka rahasto veloittaa vielä lunastuksesta 0,10 % lunastusajan ollessa yli 180 pv ja jokaisesta merkinnästä aina 0,10 %.

Näiden Seligsonin rahastojen sijoitukseni ovat tällä hetkellä samansuuruiset kuin Nordnetin, enkä mitään suuria summia niihin enää sijoita, vaan vaihtelevasti 30-50 eur/rahasto kuukausittain. Pharma sijoittaa kansainvälisesti maailman 25 johtavan lääketeollisuus- ja terveydenhoitoalan yrityksen osakkeisiin ja uskon tämän toimialan pärjäävän jatkossakin. Alue kattaa USA:n lisäksi Euroopan ja Tyynenmeren (Japani lähinnä) maita. Yrityslistalta löytyy mm. Roche Holding, Johnson & Johnson, Pfizer, Novartis, Merck & Co, Sanofi ja Astrazeneca.

Global Brands -rahasto puolestaan sijoittaa nimensä mukaisesti kansainvälisesti maailman vahvimpia brändejä omistavien yhtiöiden osakkeisiin, ja yli puolet on koko rahaston historian aikana ollut yhdysvaltalaisten yritysten osakkeissa. Toimialat sijoittuvat teknologiaan, kulutustavaroihin ja rahoitukseen. Suurimmat osuudet salkusta koostuvat Applen, Alphabetin, Procter & Gamblen, McDonaldsin, Coca-Colan ja Niken osakkeista, ja listalta löytyy runsaasti muita mm. L’oreal, Ebay, Walt Disney, Nestle ja Unilever.

Pohjois-Amerikka-rahaston sijoitukset suuntautuvat Pohjois-Amerikkaan ja salkkuun kuuluu rapiat 150 yritystä. Osa yrityksistä sisältyy jo edellisiinkin rahastoihin, mutta tämä rahasto on toimialoittain hajautetumpi ja sisältää lisäksi teollisuuden ja terveydenhuoltoalan yrityksiä.

Kuten voi huomata, salkkuni sisältää kokonaisuudessaan myös varmasti päällekkäisyyksiä Nordnetin rahastojen kanssa ja lisäksi tulevat isommat kulut. Osittain tämän vuoksi panostan enemmän Nordnetin vastaaviin rahastoihin, koska saan melko samanlaisen maantieteellisen ja toimialoittaisen hajautuksen, mutta pienemmillä kustannuksilla. Olen välillä kyllä pohtinut, kannattaisiko salkku siivota ja lyödä nämä Seligsonin rahastot ns. lihoiksi ja sijoittaa varat vaikkapa osakkeisiin. Se ei kuitenkaan isommin houkuttele verojen vuoksi ja tuntuisi vaan jotenkin vaikealta luopua niistä. Tuotto on kaikissa ollut melko hyvä ja rahastosalkun tuotto tänäänkin 37,89 %. Niinpä annan tämän salkun olla omissa oloissaan ja palaan siihen sitten ehkä joskus 10 vuoden päästä. Toki seuraan mitä siellä tapahtuu ja teen tarvittaessa korjausliikkeitä.

Jatkossa siis tavoitteeni on sijoittaa pääasiassa yllämainittuihin indeksirahastoihin ja yhteen ETF:ään kuukausittain 700-1000 euroa. Kerään myös puskuria varatililleni ja kun sinne kertyy nelinumeroinen summa, niin siinä vaiheessa sijoitan johonkin niistä viidestä yrityksestä, joita salkussani on. Tai sitten löydän yhden tai kaksi uutta yritystä, kunhan ehdin paneutua asiaan tarkemmin. Liian vakavaa tästä ei pidä tehdä.

Mihin tuli sijoitettua? (Part 1)

Olen aloittanut säännöllisen sijoittamisen suunnilleen viitisen vuotta sitten säästämällä kuukausittain Seligsonin passiivisiin osakerahastoihin. Valitsin tuolloin useita rahastoja, jotta hajautus olisi mahdollisimman laaja. Mukaan valikoitui Eurooppa, Suomi, Aasia ja Pohjois-Amerikka. Lisäksi säästin varainhoitorahasto Pharokseen, joka on sekä korko- että osakemarkkinoille sijoittava yhdistelmärahasto. Edelleen valitsin mukaan Global Top 25 Brandsia ja Pharmaa. Aluksi säästetyt summat olivat pieniä, 20-30 euroa/rahasto. Kuluihin en juurikaan tuolloin kiinnittänyt huomiota, mutta suhteellisen edullisiahan nuo rahastot silti olivat passiivisten rahastojen tapaan.

Jossain vaiheessa laitoin (vaikka hiukan arvelutti) 5000 euroa kiinni HCP Quant -rahastoon, josta innostuin luettuani rahaston salkunhoitaja Pasi Havian kirjoittaman kirjan Erilainen ote omaan talouteen (2014). Rahaston alkuhan oli näyttänyt hyvältä ja sen sijoitusstrategiana oli sijoittaa pieniin ja keskisuuriin arvoyhtiöihin, joka ainakin omalla kohdalla kasvatti mielenkiintoa. Mutta aika pian oli jo havaittavissa pientä yskimistä. Uutiskirje toisensa perään rupesi kertomaan miinusmerkkisestä tuotosta. Tuotto ei sitten lähtenytkään nousuun odotetulla tavalla ja vertailuindeksi paukkui usein ylempänä. Suurimpana syynä Quantin haasteisiin pidetään mm. rahaston Kiina-painotteisuutta. Mene ja tiedä. Quantin sijoituslogiikkaa ja taivalta on ansiokkaasti käsitellyt mm. Laiska sijoittaja omassa blogissaan.

Niinpä tulin parin vuoden jälkeen lievästi panikoivana siihen tulokseen, että lunastan osuuteni ulos. Takkiinhan siinä hiukan tuli. Toisaalta olisin voinut odottaa, mutta kun katsoo tämänhetkistäkin tilannetta, niin eihän se päätä huimaa. Parempiankin kohteita on löydettävissä ja pienemmillä kuluilla (Quantin kulut 1,15 %). Kaikesta huolimatta sain oppia ja opetusta siitä, ettei sijoittamaan kannata välttämättä lähteä takki auki ja virran mukana, vaan hankkia tietoa ja suunnitella oma sijoitusstrategia omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaksi.

Pharoksen lunastin myös pois muutaman vuoden kuluttua äkillisessä rahantarpeessani enkä sitten jatkossa enää siihen palannut. Vähitellen mukaan tuli sitten myös Nordnet, joka kiinnitti mielenkiintoa ensi alkuun tietenkin kuluttomilla rahastoilla. Vasta tällöin itse asiassa rupesin miettimään kulujen merkitystä, vaikka sijoitushorisonttini ei vuosikymmeniä olekaan. Jokainen säästetty sentti kuluissa on kuitenkin euro salkussa:).

Monia rahastoja on Nordnetissäkin tullut kokeiltua, osa on jäänyt ja osa lunasteltu. Aika poukkoilevaa on tämä sijoituspolkuni ollut, mutta pikkuhiljaa se on selkeytynyt. Rohkeasti olen lähtenyt myös sijoittamaan suoriin osakkeisiin, vaikka en olisi ikinä uskonut, että niin joskus tekisin. Mutta nälkä on kasvanut kaiken aikaa ja pörssiasiat kirkastuneet ainakin jossakin määrin. Sijoitan sekä Nordnetin että Seligsonin kautta.

Suorien osakkeiden paino on hiukan alle puolet koko salkusta. Olen muutamien myttyyn menneiden kokeilujen jälkeen päätynyt sijoittamaan viiteen yhtiöön, jotka kaikki ovat pieniä tai keskisuuria, hyötyvät megatrendeistä ja toimivat mielestäni tulevaisuuden ja nousevan auringon aloilla: terveysteknologia, pelimaailma, digitalisaatio, ohjelmistokehitys, pilvipalvelut. Keskeinen ajurini on usko näiden alojen ja yhtiöiden tulevaisuuteen. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Tarkoitus myös kasvattaa osakesalkkua vielä ainakin parin yhtiön verran kunhan rahavarat vain antavat myöten. Katse tähyää jo ainakin kyberturvallisuuden, robotiikan ja uusiutuvien polttoaineiden suuntaan.

Tällä hetkellä salkussani on seuraavat yhtiöt:

Kirkkain tähteni on Qt Group Oyj, jota on tarkoitus myös lisätä edelleen, yhtiön kehityshän näyttää lupaavalta. Perässä tulee videopeliyhtiö Remedy Entertainment Oyj, joka porskuttaa toistaiseksi mukavasti eteenpäin ja jolla lienee potentiaalia jatkossakin. Hiukan pienemmillä painoilla mukana ovat myös tilitoimistopalveluja tarjoava Talenom (Great Place to Work) , terveysteknologiayhtiö Revenio ja viimeisimpänä IT-markkinoilla organisaatioiden digitaalisen muutoksen toteuttajana nousua tekevä Gofore. Tavoitteenani on lisätä sijoituksia kaikkiin edellä mainittuihin, mikäli yhtiöiden kehitys näyttää jotakuinkin nousevaa trendiä. En enää hevillä tee myyntejä, vaan ensisijaisesti pidän nämä yhtiöt, paitsi mikäli yhtiöiden käyrät rupeavat pidemmällä ajanjaksolla toistuvasti osoittamaan kaakkoon.

Olen sijoittanut Nordnetin kautta myös pörssinoterattuuun rahastoon eli ETF:ään (Exchange Traded Fund). ETF on sijoitusrahasto, jolla voidaan käydä kauppaa arvopaperipörssissä. Suurin ero perinteiseen indeksirahastoon tulee juuri siitä, että indeksirahastoa ei ole noteerattu pörssissä ja ETF taas on rahasto, jonka osuuksilla käydään pörssissä kauppaa samalla tavoin kuin osakkeilla. Nordnetin kautta tarjolla on lukematon määrä näitä rahastoja ja itse valitsin monen muunkin suosiman iShares Core MSCI World UCITS -rahaston, joka on riittävän hajautettu sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Lisäksi sen kulut ovat pienet, vain 0,20 %. Kuukausisäästän toistaiseksi vain tähän yhteen ETF-rahastoon.