Miksi haluan hallita talouttani paremmin?

Maailma on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut  monimutkaiseksi, jota kuvaavat epävarmuus, kaoottisuus ja ristiriidat. Ilmastoahdistus, korona, terrorismi. Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa asioiden tilaan ovat rajalliset. Elämän ja tähänastisten itsestään selvänä pidettyjen totuuksien kyseenalaistuminen ja sumentuminen on saanut ainakin minut etsimään turvallisia kiinnekohtia tavallisesta arjesta ja yksinkertaisista asioista. Rikkaus ei tule rahasta, vaan ykköstavoitteenani on saavuttaa mielenrauha, hyvä elämä, apuna oleminen ja taloudellinen turva keskittymällä olennaiseen. Jos tämän joskus saavutan – silloin pidän itseäni miljonäärinä. 

Talouden hallitseminen on yksi asia, joka tuo turvaa ja ennustettavuutta. Olen aloittanut sijoittamisen vuonna 2015 opettelemalla kaiken aivan aakkosista. Minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä mm. pörsseistä, osakkeista, indekseistä, P/E-luvuista, volatiliteeteista tai ETF:stä. Ne olivat ihan mysteerejä, black holes. En ole missään nimessä valmis vieläkään, en lähellekään, virheitä on sattunut, mutta jotain on opittukin. Esimerkiksi kärsivällisyyttä ja nopeiden liikkeiden välttämistä, joita pidän nykyään ensiarvoisen tärkeinä.

Säästämiseen ja sijoittamiseen keskittyviä blogeja on syntynyt viime vuosina runsaasti ja erityisesti nuoret aikuiset ovat heränneet miettimään tulevaisuuttaan. Se on mahtava juttu. Joskus mietin, että kunpa olisin itsekin aloittanut säästämisen ja sijoittamisen jo kolmekymmentä vuotta sitten. Mutta sitä on oikeastaan turha surra, nuorena ei ollut siihen osaamista eikä kykyä. Yritän kuitenkin ohjata omia lapsiani tässä suhteessa terävämpään ajatteluun, varsinkin kun miettii korkoa korolle -ilmiötä.

Oma tämänhetkinen varallisuuteni on vielä pientä, mutta ainakin sen kasvattaminen alkaa olla hallinnassa. Asuntolaina on suurin yksittäinen menoeräni, muita lainoja ei ole. Työvuoteni loppuvat ennen kuin asunto on maksettu omaksi ja se aiheuttaa eniten päänvaivaa. Luovunko siitä kokonaan, ostanko edullisemman, muutanko joskus vuokra-asuntoon vain hankinko talviasuttavan kesämökin? En ole vielä ratkaissut, millaiseksi asumisjärjestelyt muodostuvat tulevaisuudessa, mutta se selviää sitten aikanaan.

Lapsuudessani elettiin kädestä suuhun ja siten olen pitkälti elänyt itsekin. Olen ollut tuhlari. Säästäminen on ollut vain sana ilman sisältöä eikä siihen ole ollut mallia. Ajatukseen  –  ”tilillä olevaa rahaa ei tarvitsekaan hävittää ennen seuraavaa tilipäivää” – olen herännyt vasta myöhäisellä aikuisiällä. Jatkuva repivä huoli rahan riittävyydestä on seurannut minua, vaikka siihen ei olisi ollut aihettakaan. Se lienee lapsuuden perintöä, jossa velat olivat aina varoja suuremmat eikä niitä varoja itseasiassa tainnut olla nimeksikään. Raha ja varsinkin sen puute oli jokapäiväinen aihe. Tällä hetkellä tienaan kyllä tarpeeksi myös säästämistä ja rahan sijoittamista varten, mutta silti tuo huoli on aina mielessäni sisäänrakennettuna. Tuskin pääsen siitä koskaan eroon.

Kirjoitan tässä blogissa sijoittamisesta ja säästämisestä, kulutuksen karsimisesta, yksinkertaistamisesta, elämän hidastamisesta, työelämästä pois siirtymisestä ja vaihtoehtoisista tavoista suhtautua asioihin sekä niihin liittyvistä haasteista. Haluan myös rohkaista muitakin samassa elämänvaiheessa olevia huomaamaan, että myös tässä iässä on mahdollista kasvattaa varallisuuttaan sijoittamalla rahansa viisaasti – ja näin moni varmasti jo tekeekin, vaikka siitä ei somessa numeroa tehdäkään.

Tavoitteeni on myös kyseenalaistaa  vallitsevia käsityksiä ja jakaa niitä ratkaisuja, joita itse olen tehnyt, jotta pääsisin lähemmäksi tavoittelemaani mielenrauhaa ja tyyneyttä. Ja tietenkin odotan nöyränä muiden ajatuksia ja vinkkejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.