Sijoitussuunnitelmani – mutkia ja suoria

Photo by David Trana

(Sisältää mainoslinkin)

Kun sijoittaminen rupeaa kiinnostamaan, niin ensimmäisenähän kehotetaan tekemään itselle sopiva sijoitussuunnitelma. Sen tulisi sisältää ainakin tavoitteet sijoittamiselle, sijoitusajan pituuden ja riskinottohalukkuuden tason. Sen jälkeen sitten voi pohtia, mihin oikein haluaa sijoittaa ja kohteitahan on paljon: rahastot, suorat osakkeet, kryptovaluutat, kiinteistöt, metsät jne. Sen jälkeen olisi hyvä löytää juuri ne kohteet ja kriteerit, joihin rahansa kiinni laittaa ja miettiä vielä hajauttamista ja omaa sijoitustapaa. Harrastaako aktiivista kauppaa ja seuraa kurssikehitystä joka päivä, vai antaako sijoitusten olla kaikessa rauhassa tyyliin ”ostin ja unohdin mitä ostin” ja tsekkailen salkkua muutaman kerran vuodessa.

”Risks comes from not knowing what you’re doing” – Warren Buffett

Itselläni ei kyllä ole ollut mitään selkeää suunnitelmaa omalle sijoittamiselle, vaan jonkinlaista poukkoilua se on valitettavasti ollut muutamien vuosien ajan. Suunnittelemattomuudesta kertoo sekin, että sijoituskohteeni ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja ostoja sekä myyntejä on tullut tehtyä luvattoman heikolla perehtymisellä ja kärsimättömyydellä. Kaikki tämä on syönyt tuottoja. Olen ryntäillyt sinne ja tänne enkä ole ottanut asioista selvää sillä tarkkuudella millä pitäisi. Luulen, että näin on käynyt aika monelle tavis-sijoittajalle ainakin alkuvaiheissa.

Buffett varoittelee, ettei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Tätä neuvoa olen alkanut noudattaa vasta pari kolme vuotta sitten oikein tosissaan. Jos ostan suoria osakkeita, niin minun on ymmärrettävä riittävän selkeästi, mikä on yrityksen tuote tai palvelu, jota se myy ja miksi siihen ylipäätään kannattaisi sijoittaa. Mietin nykyään myös melkoisen tarkkaan, miltä yrityksen toimiala näyttää ja millainen toimialan kehitys tulevaisuudessa on. Rahastosijoittamisessa otan ainakin selvää, mitä yrityksiä rahaston portfoliossa on, millainen toimiala- sekä maantieteellinen hajautus sillä on ja millainen on ollut rahaston kehityskaari. Paljon apua ja hyviä neuvoja saa tietenkin sijoittajafoorumeilta ja muilta piensijoittajilta ja sijoitusblokkareilta, joita pidän yhtenä tärkeimpänä vertaisryhmänä.

Millainen oma sijoitussuunnitelmani sitten on?

Tavoitteeni on yksinkertaisesti varautua eläkepäiviin, koska tuloni tulevat putoamaan jopa kolmannekseen. Yksi haaveeni on myös ostaa eläkkeelle siirryttäessä talviasuttava kesämökki jostain etelämpää Suomesta tarkoituksena päästä lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia. Koska eläkkeelle siirtyminen tapahtunee todennäköisesti 4-6 vuoden aikana, on sijoitushorisonttini paljon lyhyempi kuin monilla milleniaaleilla, jotka sijoittavat vaikkapa 30 vuoden aikajänteellä. Tämän vuoksi myös riskiprofiilini on suhteellisen korkea, minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa odotella esimerkiksi korkosijoitusten tai matalariskisten rahastojen kasvua, jotta saisin toivomaani tuottoa sijoituksilleni. On siis otettava suurempia riskejä, joka toivottavasti näkyy myös korkeampana tuottona muutamien vuosien päästä.

Olen sen tyyppinen sijoittaja, että mieleni muuttuu aika ajoin. En siis naulaa suunnitelmaani ikuisesti kiveen. Pohjalla on kuitenkin tietty logiikka. Sijoitan sekä indeksirahastoihin että suoriin osakkeisiin. Osakkeissa on tällä hetkellä sijoituksistani 56 % ja indeksirahastoissa 44 %. Aiemmin ajattelin, että pääpainoni tulisi olemaan indeksirahastoissa, mutta siitä olen muuttanut mieleni, kun rohkeus osakkeisiin sijoittamiseen on kasvanut. Tein myös uuden vielä rohkeamman liikkeen, kun viime viikolla sijoitin ensi kerran myös amerikkalaisiin yrityksiin. Olen tajunnut, että se ei ole sen kummempaa kuin sijoittaminen kotimaisiin osakkeisiin. Voi olla, että painotus osakkeisiin tulee kasvamaan indeksirahastojen kustannuksella.

Sijoitan tällä hetkellä 8 yhtiöön, joista viisi on kotimaista ja 3 muualta. Kun kymmenen yritystä on kasassa, niin luulen, että pysyttelen siinä (mutta koskaan ei tiedä, mitä huominen päivä tuo tullessaan). Olen yrittänyt valita yritykset niin, että ne edustaisivat mahdollisimman monia toimialoja. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, tavoitteeni on suosia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä, jotka toimivat aloilla, joilla mielestäni on hyvät tulevaisuuden näkymät. Kasvuyritysten kasvu on nopeampaa kuin keskimääräisten pörssiyritysten ja tuottopotentiaali on korkea. Esimerkiksi jos sijoitit Revenio Groupiin 1000 euroa vuonna 2010 niin tänään pääomasi olisi kohonnut 43 967 euroon. Samoin 1000 dollarin sijoitus Netflixiin olisi kasvanut tänään yli 68 000 dollariin.

Kotimaiset yritykseni ovat Qt Group, Revenio Group, Talenom, Remedy Entertainment ja Gofore. Ulkomaisista listalle pääsivät hiljattain kiinalainen Nio ja yhdysvaltalaiset Renewable Energy Group ja Square. Suunnittelussa, ja varmaankin piakkoin ostossa on Tesla (syntymäpäivälahjana itselleni!) . Mielestäni toimialahajautus sekä maantieteellinen hajautus ovat kohtalaisen riittäviä. Yritykset toimivat tietotekniikka-alalla, ohjelmistokehitysalalla, terveysteknologiassa, tietokonepelien ja pelikonsolien maailmassa, liikkeenjohdon konsultoinnissa ja tilitoimistoalalla, maksuliikenteen puolella, uusiutuvan energian kehityksessä ja sähköautojen valmistuksessa. Salkkuni painottuu toimialoihin, joihin koronakriisi ei ole lyönyt siinä määrin kuin raskaaseen teollisuuteen tai palvelualoihin. Samoin siellä on ns. stay home -toimialoja, jotka pikemminkin ovat hyötyneet koronan aikaansaamasta kotoilun lisääntymisestä.

Indeksirahastosijoittamisessa olen seilannut laidasta laitaan, mutta nyt sekin sektori rupeaa selviämään ja selkiytymään salkussani. Seligsonin Pohjois-Amerikka rahasto ja Global Brands sekä Global Pharmaceuticals muodostavat (vielä) lähes puolet rahastosijoituksista, mutta niiden kotiuttaminenkin on edelleen mielessä. Sen olen päättänyt, että nostan heti vuoden 2021 alussa Pohjois-Amerikka rahastosta ulos sen verovapaan tonnin ja mietin sille muuta sijoituskohdetta. Näiden sijoitusten tulevaisuus on vielä epäselvä, enkä ole aivan varma, haluanko kotiuttaa ne vai antaa toistaiseksi olla. Se selviää sitten varmaan ensi vuoden aikana, mikäli haluaisin laittaa sieltä osan suoriin osakeostoihin. Jostakin sitä sijoitettavaa uutta rahaa olisi saatava, palkkatulot eivät ihan määrättömiin riitä.

Sen verran olen myös siivonnut Nordnetissä olevien indeksirahastosijoitusten allokaatioita, että vähennän nyt sijoittamista Indeksirahasto Suomeen, joka on määrällisesti suurin, ja samoin vähennän myös sijoittamista Handelsbanken Usaan ja Eurooppaan. Sen sijaan säästän Handelsbanken Kestävään Energiaan ja Spiltan Aktiefond Investmentbolagiin. Lisäksi jätän ensi vuoden alusta tauolle ETF sijoittamisen iShares Core MSCI World UCITS-rahastoon ja valitsen tilalle kasvurahastot iShares Core S&P 500 Ucits ETF:n ja iShares MSCI China UcitsETF:n. Salkussa on edelleen paitsi ”tauolla” olevia myös sellaisia, joihin en enää sijoita, mutta joita en raaski myydäkään ja joiden annan vain olla ja kasvaa.

Lapsenlapsiani silmälläpitäen avasin uuden arvo-osuustilin ja sijoitan myös sinne säännöllisesti pieniä summia. Arvo-osuustilin avaaminen lapsille itselleen ei ollutkaan ihan vaivatonta, kuten kuvittelin, joten päädyin tällaiseen ratkaisuun. Tuleepa sitten joskus yllätyksenä koko katraalle:). Rahastoksi valitsin SPP Aktiefond Global A EUR, jolla on kattava maailmanlaajuinen hajautus painottuen kylläkin USA:n, mutta jota ei voida pitää mitenkään huonona asiana tässä maailmantilanteessa. Kulutkin ovat siedettävät 0,32 %, joten tällä mennään.

Kuten huomaat, näin se mieli muuttuu, mutta niin myös maailma ympärillä koko ajan. Sijoitussuunnitelman tarkoituksenahan on myös vähentää mielijohteesta tai äkillisestä mielenhäiriöstä ja markkinakuumeesta johtuvia ostoja ja niin yritänkin tehdä. Mutta oven pidän kuitenkin auki, jos tekee mieli ostaa jotakin ihan uutta. Tesla on juuri sellainen, joka on vakavassa harkinnassa ja jonka kyytiin voisi viimeistään nyt olla jännittävä hypätä. Toinen mielessä pyörinyt on aurinkopaneelien valmistaja Enphase Energy … Sijoittamisessa pitää säilyttää myös hauskuus ja yrittää reagoida sillä osaamisella ja tiedolla mitä on ja opiskella hiukan lisääkin.

Tässä vielä lista suunnitelmaani liittyvistä rahastoista ja osakkeista, joihin sijoitan aktiivisesti. Rahastoihin kuukausittain ja osakkeisiin tarpeen ja rahatilanteen mukaan.

  • Qt Group
  • Talenom
  • Remedy Entertainment
  • Revenio Group
  • Gofore
  • Nio
  • Square
  • Revewable Energy Group
  • (Tesla, Enphase Energy) tulossa?
  • Spiltan Aktiefond Investmentbolag
  • Handelsbanken Kestävä Energia (A1 EUR)
  • iShares Core MSCI China UCITS ETF USD (Acc)
  • IShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)
  • SPP Aktiefond Global A EUR

Black Friday sekoitti pään- mummi lähti Wall Streetille

Niinhän siinä kävi, että tuli Musta Perjantai.

Nordnetin tarjous käydä kauppaa USA:n osakemarkkinoilla tänään 27.11. ilman välityspalkkiota rupesi kuiskuttelemaan korvaani eikä jättänyt rauhaan. Päässäni pyöri Se katu, jossa raha ei koskaan nuku. Mielikuvat niljakkaista pörssimeklareista ja täysin moraalittomasta maailmasta, joiden syntymiseen Leonardo DiCapriolla ja The Wolf Of Wall Streetillä oli merkittävä osuus, pyörivät mielessäni. Mutta edes 500 ala-arvoista fuck-sanaakaan ei onnistunut hillitsemään pörssikuumeeni nousua. Olin menetetty dollarinkuvat likinäköisissä silmissäni.

Tarkoituksena on sijoittaa 2000 euroa kahteen eri yhtiöön, koska siihen on juuri ja juuri varaa. Ensimmäisen amerikan sijoituksen valinta taitaa olla kuitenkin harvinaisen vaikea rasti. Markkinoilla on pilvin pimein laadukkaita, arvostettuja, ylihinnoiteltuja, raketteja, osakearistokraatteja, pieniä ja suuria, brändejä, kaikkea mahdollista. Selailin jo viime viikolla yhtiölistoja loputtomiin, kahlailin Sharevillen keskusteluja, luin Inderesit ja Sijoittaja.fi:t enkä kuitenkaan osannut päättää, mihin rahani laittaisin. Toinen tuntui aina paremmalta sijoituskohteelta kuin ensimmäinen, mutta huonommalta kuin kolmas. Ja niin edelleen.

Tähän asti sijoitusstrategiani on ollut suosia lähinnä kotimaisia kasvuyrityksiä, joilla on potentiaalia tulevaisuudessa ja joilla voi katsoa olevan hyötyä megatrendeistä. Koska valinta on aina hankala enkä halua poiketa liikaa omasta linjastani, päätin nyt loppujen lopuksi pitäytyä myös USA:n yhtiöissä vastaavilla aloilla tai ainakin sinne päin. Jokin valintahan se on tehtävä.

Muutaman päivän haparoin ja etsin kuumeisesti tietoa ja muutamia kiinnostavia yrityksiä rupesi jäämään haaviin. Käytin hyväkseni Sijoittaja.fi-sivuja ja netistä löytyviä artikkeleita sekä arviointeja kyseisistä yrityksistä, myös youtubesta. Halusin vähintään tietää, mitä yritykset itseasiassa myyvät ja mistä niiden toiminnassa on kysymys. Olen huomannut, että ei ole ollenkaan helppo edes tajuta monien teknologia-alalla toimivien yritysten toimintaa tai sen logiikkaa tai ylipäätään osata selittää selkokielellä edes itselleen, mitä nämä yritykset oikeastaan tekevät. Vasta sen jälkeen, kun perusasiat ovat selvinneet kannattaa lähteä sijoittamaan. Niinpä tutustuin tarkemmin seuraaviin kolmeen yhtiöön:

Käteisen rahan käyttö vähenee jatkuvasti ja online- sekä mobiili- ja verkkomaksaminen puolestaan yleistyvät. n. 80 Mrd dollarin arvoinen Square toimii fintech-sektorilla erikoistuneena maksujen käsittelyyn. Tällä alalla toimivat mm. luottokorttien jättifirmat kuten Visa, Mastercard ja American Express. Luotto- ja pankkikorttien rinnalle on tullut myös muita maksun käsittelylaitteita. Näitä ovat mm. kännyköiden sovellukset, Google Pay, Apple Pay, Mobile Pay ja Siirto. Perinteiselle pankkisektorille tämä merkitsee sitä, että ne joutuvat tekemään entistä enemmän kehitystyötä pysyäkseen uusien haastajien vauhdissa – jotka ovat melkoisesti edellä sekä teknologian hyödyntämisessä että digitaalisessa osaamisessa.

Square, kuten myös esimerkiksi tutumpi PayPal ja Global Payments edustavat yhtiöitä, jotka eivät ole pankkeja mutta eivät myöskään luottoyhtiöitä. Square edustaa tällä hetkellä yhtä fintech-alan kärkiyhtiötä ja sen valttina on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka korvaavat esimerkiksi yritysten koko kassajärjestelmän. Maksaminen on yhä enemmän siirtymässä verkkoon ja näin korona-aikana se on yleistynyt nopeammin kuin se olisi normaalitilanteessa tapahtunut. Tämä on vaikuttanut Squaren kasvuun positiivisesti. Salkunrakentaja kuvaa Squaren logiikkaa hyvin: ”__on kasvanut ekosysteemiksi, joka tarjoaa pienyrityksille työkalut kitkattomaan maksuliikenteeseen, rahoitukseen ja se taitaa myös tekoälypohjaisen analytiikan. Kuluttajille se tarjoaa digitaalisen lompakon, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa rahaa.”

Yhtiö lanseerasi pari vuotta sitten bitcoinin ostamisen ja myymisen myös suositussa Cash App sovelluksessaan, joten sovelluksella voi siis ostaa kryptovaluuttaa. Square lähtikin kuluvan vuoden lokakuussa mukaan bitcoin-bisnekseen ja laittoi prosentin kassastaan bitcoineihin. Ennustetaan, että moni muukin yhtiö tulee jossain vaiheessa tekemään saman liikkeen. Sepä jää nähtäväksi, voi mennä suuntaan tai sitten aivan toiseen, mutta todennäköiseltähän se vaikuttanee.

Joka tapauksessa varsin mielenkiintoinen yhtiö ja mahdollinen sijoituskohde. Fyysisen rahan käyttö tulee siis vähenemään tai peräti loppumaan maailmassa, digitaalinen maksaminen yleistyy ja koko rahaliikenne siirtyy verkkoon (tavalla, jonka teknologiaa en edes yritä ymmärtää syvällisemmin). Yhtiö tähyää laajemmille markkinoille ja se on jo nyt merkittävä kilpailija PayPalille ja Shopifylle. Robin Hood -sijoittajille sitä pidetään erinomaisena kohteena: kova kasvun vaihe ja alan johtavien yhtiöiden onnistunut haastaminen, tarpeeksi vakiintunut asema, jonka johdosta toiminnan riskit ovat pienentyneet ja lisäksi potentiaalia kasvuun ja uusiin innovaatioihin (tästä esimerkkinä vasta lanseerattu Square Kitchen Display System, ravintola-alalle tarjottu alusta, jonka avulla tilauksia hoidetaan ja organisoidaan).

Toinen mielenkiintoni herättänyt yhtiö, Renewable Energy Group, sijoittuu cleantech-sektorille ja on biomassapohjaisen dieselin tuottaja, uusiutuvien kemikaalien kehittäjä ja Pohjois-Amerikan suurin biodieselin valmistaja. Minun silmissä se näyttää vastaavan aika tavalla kotimaista Nestettä, joka on myös varsin kiinnostava ja laadukas sijoituskohde. Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet tulevat varmasti vaikuttamaan entistä enemmän uusiutuvien polttoaineiden standardeihin ja biomassapohjaisen dieselin velvoitteen kasvuun. Siispä uskon näillä yhtiöillä olevan sanottavaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

REG toimii alalla, jolla katson olevan runsaasti kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Joe Bidenin valinta vauhdittaa ainakin USA:n ilmastopolitiikan suunnan muutosta, kun maa todennäköisesti liittyy taas takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Uskon, että ilmastonmuutos tullaan ottamaan vakavasti myös USA;n ympäristöpolitiikassa ja sitä myöten uusiutuvien tuotteiden merkitys tulee ilman muuta kasvamaan yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä. REG on siis ainakin minun arvoihini ja strategiaani varsin hyvin sopiva ehdokas, johon voisin mahdollisesti tuhatlappusen kiinnittää arvoaan kasvattamaan seuraavan 10 vuoden horisontilla.

Kolmas mielenkiinnon kohde löytyy sitten idempää. Kiinalainen täyssähköautoja valmistava Nio kiitää tällä hetkellä melkoisessa hypessä. Teslan tarinan kaikki jo tietävätkin ja se menee kaiketi edelleen omassa luokassaan markkinajohtajana. Perässä on kuitenkin kovaa vauhtia tulossa kiinalaisvalmistajat Nio, Xpeng, BYD ja Beijing Electric Vehicle Co.

Marraskuun alussa uutisoitiin, että Euroopassa myytiin syyskuussa ensimmäistä kertaa hybridi- ja sähköautoja enemmän kuin dieseleitä. Syyskuussa 2020 em. autojen osuus ensirekisteröinneistä oli 25 % ja dieselautojen osuus 24,8 %. Vielä 2012 dieselin osuus oli ollut yli 50%. Muutos on selkeä: polttomoottorit ovat vaihtumassa sähköön ja vaikka taustalla on myös monien hallitusten kannustimet sähköautoihin siirtymiseen, on muutosta tapahtunut myös ostajien asenteissa.

Kiinan valtio tukee vahvasti sähköautoteollisuutta. Korona iski voimalla autoteollisuuteen ja sitä cappia Kiina yrittää kuroa umpeen verohelpotuksilla ja muilla toimilla kuten ostajien hankintatukiaisilla. Kauppalehden mukaan Kiinan teollisuusministeriö on kertonut tukevansa ajoneuvoja, joissa voidaan hyödyntää useaan malliin ja merkkiin soveltuvia akkuja. Niolla on tässä hiukan etulyöntiasemaa, koska sen käyttämät akkupaketit ovat sopivia kaikkiin kolmeen yhtiön valmistamaan automalliin.

Se, mikä tekee Nion osakkeesta houkuttelevan kohteen on se, että yhtiö on ilmoittanut tähtäävänsä ensi vuoden aikana Euroopan markkinoille. Muualle maailmaan se aikoo rynniä vuonna 2022. Talouslehti Forbes arvioi, että kiinalaiset sähköautot voisivat tulevaisuudessa tehdä kauppansa Yhdysvalloissa ja Euroopassa varsinkin halvemmissa malleissa. Halvempien tuotantokustannusten lisäksi Kiina pitää hallussaan valtavia määriä akkuteollisuudessa ja autoteollisuudessa tarvittavia litiumia, kobalttia ja grafiittia, joten näkymät eivät ainakaan ihan heikot ole.

Yhtenä erikoisuutena Niolla on se, että se on aloittanut Kiinassa akkujen leasingpalvelun, jota se etusivullaan kutsuu nimellä ”Battery as a service” eli BaaS. Palvelu käsittää akkujen liisauksen, jossa auton omistaja maksaa kuukausivuokraa akkujen käytöstä. Nion mukaan palvelun ansiosta asiakas voi ostaa yhtiön valmistaman sähköauton ilman akkupakettia. Akkupaketti on sähköauton kallein komponentti, joten palvelun odotetaan jopa madaltavan auton hankinnan kynnystä. Niolla on Kiinassa tällä hetkellä 143 akunvaihtoasemaa, joissa käytetyn akun voi vaihtaa uuteen ja täysladattuun akkuun. Joka viikko valmistuu yksi uusi Nion akunvaihtoasema ja vuonna 2021 tavoitteena on rakentaa 300 asemaa lisää.

Unohtaa ei pidä myöskään sitä, että Kiina on maailman suurin automarkkina ja myös maailman ylivoimaisesti suurin sähköautomarkkina. Siellä myytiin vuonna 2018 lähes puoli miljoonaa sähköautoa, kun USA:ssa myytiin vastaavasti alle 130 000 kappaletta. Kyseisen vuoden lopulla kymmenen myydyimmän sähköautomallin joukossa oli seitsemän kiinalaista, joiden hinnat vaihtelivat 10 000 ja 30 000 euron välillä, kärkipaikkaa piti Tesla.

Riskejähän tässäkin on johtuen mm. Kiinan geopolitiikasta ja politiikasta yleensäkin, samoin kuin muiden maanosien autonvalmistajien halu omien markkinoidensa suojeluun. Ja mitä sitten on tulossa Kiinan ja USA:n keskinäisiin suhteisiin, kun valta USA:ssa vaihtui, jää nähtäväksi. Nion kanssa yhtä houkutteleva yhtiö on Xpeng, joka löytyy myös USA:n pörssistä.

Miksi minusta tuntuu, että nyt voisi olla hyvä momentum hypätä näiden sähköautojen kyytiin…vaikka hiukan isommallakin riskillä? Nio vai Xpeng?

Siitäpä täytynee tehdä nyt valintaa. Illalla katsotaan, mihin tuli sijoitettua…

Marraskuun pieni säästövinkki – takkasytykkeet

Kynttilät kuuluvat pimeisiin syys- ja talvi-iltoihin ja niitä tuleekin poltettua lähes joka ilta. Aina niistä myös jää pätkiä ja jämiä, joille on ollut vaikea löytää enää muuta käyttöä. Roskiinkaan niitä ei oikein haluaisi laittaa… joten konstit on monet. Niinpä aika moni innokas kierrättäjä, minä mukaan lukien, on keksinyt kynttilänpätkille uusiokäyttöä.

Polttelen takkaa talvisaikaan ja kylmillä keleillä joka toinen tai kolmas päivä. Sähkölasku kasvaa nimittäin vuosi vuodelta kiitos siirtohintojen ylihinnoittelun, jolle ei loppua tunnu näkyvän. Varaavan takan käyttö oman kokemukseni mukaan kuitenkin säästää hiukan euroja lopullisessa sähkölaskussa, joten sehän on kannattavaa säästökohteita etsiville. Eikä vähiten tietenkään tunnelman vuoksi.

Takkapuita ei ole vaikea saada syttymään, jos tuohia tai kaupasta ostettavia valmiita sytykepaloja on saatavilla. Sytykepalat eivät myöskään ole hinnalla pilattuja, niitä saa eurolla tai muutamalla ison nipun. Mutta itse tehdyistä sytykkeistä saa kuitenkin pienen pientä säästöä ja hyvän mielen. Lisäksi saa esimerkiksi tarpeellista myytävää joulumyyjäisiin tai vaikkapa tuparilahjan/joululahjan tutuille ja ystäville.

Sytykesipsien teko käy näin: Koko hommaan tarvitaan kattila, vanulappuja, pinsetit/pihdit, sanomalehtiä, leivin/voipaperia ja uunipeltejä/isoja matalia pahvilaatikoita.

  • Kerää kaikki kynttilänpätkät pienehköön joutilaaseen kattilaan. Voit laittaa erivärisiä sekaisin tai sitten hifistellä ja tehdä vain jonkin värisiä esim. puna-tai sinisävyisiä. Itse poltan paljon valkoisia, joten pätkä sinistä, vihreää tai punaista kynttilää lisukkeena antaa mukavia värisävyjä. (Vaihtoehtoisesti voit myös kuumentaa vettä kattilassa ja laittaa kynttilät sulamaan kattilan päälle asetettavaan teräskulhoon, jos et halua sotkea kattilaasi.)
  • Sulata kynttilöitä kattilassa, kunnes seos on kokonaan sulanut. Muista! Seos on kuumaa, joten sen kanssa tulee olla varovainen. Levy kannattaa ottaa sitten pois päältä, seos ei kuitenkaan kovin nopeasti jähmety.
  • Laita vanulappuja kattilaan ja anna niiden olla hetken aikaa. Itse laitan aina monta kerralla ja pyörittelen niitä seoksessa varovasti, kunnes steariini on imeytynyt niihin. Se tapahtuu aika nopeasti.
  • Suojaa lieden ympäristö esim. vanhoilla sanomalehdillä, koska se sotkeentuu helposti. Nostele vanulaput varovasti pinsettien avulla yksittäin suoraan leivin- tai voipaperin päälle esimerkiksi uunipellille tai isoon pahvilaatikkoon, jossa ne saavat jähmettyä. Yleensä vien ne terassille tai ulos, jolloin ne kovettuvat muutamassa minuutissa etenkin kylmällä säällä.
  • Sitten vain kokoat ne haluamaasi astiaan tai laatikkoon odottelemaan seuraavaa puiden sytyttämistä. Lasipurkissa tai vastaavassa ne ovat kaunis silmänilo.

Täyttä elämää-blogin videolta voit katsoa livenä, miten sytykkeet syntyvät.

Sytykkeistä saa kivaa viemistä myös ystäville joulutervehdykseksi tai kesäiselle mökkivierailulle. Niitä voi myös tuunata, mikäli viitseliäisyyttä riittää. Sytykkeet voi koristella vaikkapa näteillä serveteillä. Kananmunakennoista, kävyistä, suodatinpapereista, sanomalehdistä ja vessapaperin hylsyistä voi myös askarrella sytykeruusuja, mukavia ja tarpeellisia lahjaideoita nekin!

Photo by Jonna Susa
Photo by Laura

Lokakuun säästö % 47 ja katsaus menoihini!

Sisältää mainoslinkin (*)

Ensimmäistä kertaa säästöprosenttini kasvoi lähes puoleen kuukausituloistani. Onhan se huikea tulos!

Olen älyttömän yllättynyt, kuinka helposti se loppujen lopuksi kävi. Oikeasti oli jopa vaikea uskoa, että sain todella sijoituksiin tuollaisen summan yhden kuukauden aikana. Ihan olen ylpeä itsestäni. Lisäksi pistää silmään, että mukana on myös sellaisia kuluja, jotka eivät ole ns. kiinteitä. Olisin voinut säästää vielä enemmän, mikäli en olisi sortunut ulkona syömiseen ja herkutteluun kahviloissa. Tai olisin lykännyt kampaajalla käyntiä. Mekon ostoa. Ja jos en olisi matkustanut läheisiäni tapaamaan. Mutta armoa. On vain niin, että ihan kaikesta ei voi luopua, vaan pitää muistaa myös elää, muuten menee kyllä liian rankaksi. Korona-aika on vaikuttanut arkeeni liiaksikin. Kun on viikot etätöissä tapaamatta työkavereita tai ketään, kaikki entiset harrastukset jäähyllä ja viikonloputkin menevät pääasiassa kotona tai lähitienoota edestakaisin lenkkeillessä, niin saattaahan siinä jo vähemmästäkin seota. Jotakin kivaa pitää olla vastapainona.

Säästämisvimma on nyt kuumimmillaan. Kahmin euroja säästöön kuin pihapiirini ilkeä orava, joka käyttää kaikki konstinsa tyhjentääkseen lintulaudan siemenet ja kerätäkseen ne parempaan talteen kukkasipulipenkkiini. Haluan testata, miten pärjäisin sillä summalla, mitä todennäköisesti saan eläkkeellä ollessani puhtaana käteen. Nyt se ei vielä ollut ihan lähellä(kään). Mutta hyvä alku kuitenkin.

Matkakorvaukset työmatkoilta ovat olleet vähissä korona-ajan vuoksi. Siitä en voi valittaa, onhan se paljon helpompaa, kun kokoukset voi hoidella zoomien ja skypen välityksellä. Suurin kiinteä yksittäinen menoni muodostuu asuntolainan lyhennyksestä, jonka jälkeen tulevat ruokakulut, sähkö, vesi ja matkustus. Lokakuun menoja kasvattivat syntymäpäivälahjat, postitukset ja muutama joululahjahankinta. Itseeni tuhlasin ostamalla mekon ja käymällä kampaajalla.

Asun paritalossa, jossa on lähes 100 neliötä. Asun siis erittäin väljästi enkä lainkaan ilmastoviisaasti ollakseni yhden hengen talous. Jossakin vaiheessa asumisjärjestelyt toiseen malliin tulevat varmaankin ajankohtaiseksi, koska asuminen käy aivan liian kalliiksi nykyisessä muodossa eikä se muutenkaan ole tilanteessani kaikkein paras ratkaisu.

Mutta kuluja isosta asunnosta tietysti on. Paritalomme on asunto-osakeyhtiö, joten maksan siitä vastiketta 550 €/vuosi ja sen hoidan aina yhdellä kerralla vuoden alussa. Taloyhtiön vastikkeeseen sisältyy kotivakuutus ja kiinteistövero. Lämmitys hoituu suoralla sähköllä, jonka hinta on noussut tunnetusta syystä joka vuosi. Lokakuun sähkönsiirto oli 61 % kokonaissähkölaskusta, edellisessä kuussa 67 %. Sähkölasku on se muuttuva tekijä, joka talvikuukausina kohoaa yli 200 euroon kuukaudessa. Vuosi sitten kilpailutin sähköni (*), mutta tein sen virheen, että solmin vahingossa määräaikaisen sähkösopimuksen, vaikka sellaista en ole tehnyt enää vuosiin. Sopimus päättyy vasta vuoden kuluttua, joten siihen asti joudun menemään tällä ja vain haaveilemaan edullisesta pörssisähköstä. Vesilasku käsittää kahden kuukauden arviomaksut, josta osa todennäköisesti palautuu tasauksen kautta takaisin. Jätemaksu tulee muutaman kuukauden välein ollen n. 6 eur/kk. Vakuutukset koostuvat koti-irtaimistosta ja henkilövakuutuksista ja niiden yhteissumma on n. 200 eur/vuosi. Muita kiinteäluonteisia kuluja on vain Spotify, joka on itselleni musiikin harrastajalle ihan must. Harrastusmenoja ei toistaiseksi ole, joten säästöä tulee sieltäkin. Suoratoistopalveluja en juurikaan käytä ja hyödynnän aina ilmaiset kuukaudet, jos tunnen tarvetta elokuville tai sarjoille. Ja todella, auton kulut ovat jääneet kokonaan pois ja se on iso asia!

Olen jo pidemmän aikaa noudattanut periaatetta ”maksa itsellesi ensin”. Kun palkka kilahtaa tilille, niin samantien sieltä lähtee ”maksuun” 700 € Nordnetille ja 100 € Seligsonille. Lisäksi 6-700 € siirtyy ns. varatilille kasvamaan mahdollisia lisäostoja varten. Aikaisemmin säästin paljon vähemmän, mutta nykyään pyrin tuohon. Kuukauden aikana seurailen menojani ja jos näyttää siltä, että vielä satanen tai kaksi joutaa säästöön tai rahastoihin, niin sitten laitan ne sinne.

Perusta on kuitenkin ehdottomasti säännöllinen kuukausisäästäminen. Joskus (harvoin) teen niinkin, että ostan ”ylimääräisiä” rahasto-osuuksia tai osakkeita sen sijaan, että lyhentäisin lähes nollakorkoista asuntolainaa. Jos kuun lopussa jää vielä rahaa tilille, niin siirrän senkin varatilille. Mutta balanssia kulutuksen ja säästämisen välille haen edelleen. Välillä jopa tuntuu, että kaikki ostaminen välttämättömien menojen lisäksi on pelkkää turhuutta. Tätä tunnetta pitää kyllä välttää, ettei muutu saidaksi ja katkeroituneeksi kitupiikiksi…Mutta joka tapauksessa säästämismahdollisuuksia lisää yhden hengen talous, jossa ei ole muita kuin itse aiheutettuja ja suunniteltuja menoja.

Pidän kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että lyhennän asuntolainaa säännöllisesti, koska sitä on jäljellä vielä lähes 130 000 € ja vuodet kuluvat. Voisin tietenkin lyhentää sitä nopeammin, koska siihen olisi varaa ja samalla se lisäisi velattoman omaisuuteni arvoa ja kasvattaisi riippumattomuuttani. Pidän kuitenkin nyt järkevämpänä sijoittaa rahastoihin ja osakkeisiin, koska lyhyelläkin tähtäimellä niillä pääsee parempiin tuottoihin. Ja mikäli tulisi sellainen tilanne, että jäisin yhtäkkiä työttömäksi tai sairastuisin, niin silloin yksinkertaisesti pistäisin asuntoni myyntiin ja kuittaisin hiukan myyntivoittoa. En pelkää asunnon arvonlaskua, koska sijainti on erinomainen maaseutumaisella alueella parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja ikääkin talolla on vielä alle 20 vuotta.

Kun olen lueskellut muiden blogeja säästämisestä, niin olen tajunnut, että se ei todellakaan vaadi suuria tuloja. Vaan pieniä menoja. Kulutuksen karsimista. Itsekuria. Houkutuksia on kaikkialla ympärillä ja meitä yritetään saada koukkuun monelta suunnalta. Muutama päivä sitten 11.11. vietettiin Kiinasta rantautunutta Alibaban masinoimaa Singles´ Dayta, josta en itse ole kyllä koskaan kuullutkaan. Kiinassa verkkokauppa myynti oli viime vuonna kyseisenä päivänä 34 mrd euroa, tänä vuonna ilmeisesti huikeasti enemmän ja Suomessakin monet verkkokaupat ovat lähteneet tähän mukaan. Ja kohtahan on taas Black Friday, joten ansoja on viritetty. Ja kaiken kirsikkana Joulu.

Pää kylmänä eteenpäin ja säästöt parempaan talteen!

Mihin tuli sijoitettua (Part II)

Sisältää mainoslinkin (*).

Photo by Danielle McInnes on Unsplash

Passiiviset indeksirahastot muodostavat salkustani hiukan yli puolet toisen puolikkaan ollessa osakkeissa ja sijoitan niihin aktiivisesti Nordnetin (*) kautta. Eniten rahaa on tällä hetkellä kiinni Nordnetin Indeksirahasto Suomessa. Tämä rahasto on Suomen markkinoille sijoittava osakeindeksirahasto ja sen tavoitteena on jäljitellä OMX Helsinki 25 Index-osakeindeksin koostumusta ja sen tuottoa. Rahasto on ollut sikäli houkutteleva, että sehän on kokonaan kuluton eli ei hallintokuluja, ei juoksevia kuluja eikä merkintä- tai lunastuspalkkioita. Omaan strategiaani eivät kuulu suorat osakeostot suuriin yhtiöihin, mutta tämän rahaston kautta niihinkin pääsee sijoittamaan. Suurimmat omistukset Indeksirahasto Suomessa ovat tällä hetkellä Nordea, Nokia, Sampo, Neste ja Kone.

Vähemmillä painoilla sijoitan aktiivisesti seuraaviin rahastoihin

  • Handelsbanken USA
  • Nordnet Indexfondet Sverige
  • Handelsbanken Eurooppa
  • Handelsbanken Kestävä Energia (A1 EUR) (akt. rahasto)
  • Spiltan Aktiefond Investmentbolag

Alla havainnollisempi kuva rahastojen ja osakkeiden jakaumasta.

Vaikka suhtaudun hiukan penseästi aktiivisiin rahastoihin (kuluista ja periaattesta johtuen), olen kuitenkin hiljattain valinnut sellaisen salkkuuni: Handelsbanken Kestävä Energia A1 EUR . Miksi?

No ensinnäkin tutustuin tähän rahastoon Indeksisijoittajan matkassa -blogin kautta (kiitos vinkistä) ja se on tuottanut hyvin. Historiallinen kehitys ei ole tae jnejnejne… mutta tehokkaan energiankäytön edistämiseen ja ilmaston lämpenemistä hidastaviin ratkaisuihin keskittyvillä yrityksillä on varmasti potentiaalia, koska haasteet ja ongelmat ilmastonmuutoksen hillinnässä eivät ihan heti – jos koskaan – tule ratkaistuiksi. Rahasto on hyvin hajautettu sekä sektoreittain että maantieteellisesti. Kulut ovat 1,50 %, mutta sen olen päättänyt kestää. Ehkä eniten hyötyy omatuntoni, koen tämän eettiseksi rahastoksi, siis uskon, että se sellainen on, vaikka totuuden nimessä en itseasiassa tunne salkun yrityksiä ja niiden toimintalogiikkaa sen tarkemmin. Pitäisi varmaankin perehtyä, mutta niin viitseliäs en nyt kuitenkaan ole…

Spiltanin valitsin ihan huvin (!) vuoksi, ja siitäkin syystä, että kulut ovat passiivisten rahastojen kanssa samaan luokkaa, 0,20 %. Rahasto vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kuin Indexfondet Sverige ja on rankattu erinomaiseksi Morningstarin arvioissa. Spiltanin pääpaino on ruotsalaisissa sijoitusyhtiöissä, jotka omistavat merkittäviä osuuksia useissa muissa yrityksissä ja erityisesti rahoituspalveluiden sektorilla.

No, ehkä nämä ostot tulivat tehtyä vasemman aivopuoliskon nukkuessa. Mitään järkisyytä kun en oikeastaan niiden hankinnalle keksi, olipahan vain mukava hankkia jotain uutta:). Kertoo kyllä siitä, että tunteiden varassa näitä päätöksiä edelleen tehdään :-o.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen sijoittanut alkujaan myös Seligsonin kautta useaan rahastoon, joista muutama on enää jäljellä. Seligsonin rahastot olivat ensitutustuminen tähän koko indeksirahastomaailmaan. Niiden painotus jakaantuu seuraavasti:

Seligsonin yllämainitut rahastot ovat jonkin verran kalliimpia kuluiltaan kuin Nordnetin vastaavat. Pharma 0,59 %, Brands 0,59 % ja Pohjois-Amerikka 0,4 %. Lisäksi kaikki mainitut rahastot veloittavat lunastuspalkkion 0,5 %, mikäli lunastusaika on alle 180 pv. Edelleen Pohjois-Amerikka rahasto veloittaa vielä lunastuksesta 0,10 % lunastusajan ollessa yli 180 pv ja jokaisesta merkinnästä aina 0,10 %.

Näiden Seligsonin rahastojen sijoitukseni ovat tällä hetkellä samansuuruiset kuin Nordnetin, enkä mitään suuria summia niihin enää sijoita, vaan vaihtelevasti 30-50 eur/rahasto kuukausittain. Pharma sijoittaa kansainvälisesti maailman 25 johtavan lääketeollisuus- ja terveydenhoitoalan yrityksen osakkeisiin ja uskon tämän toimialan pärjäävän jatkossakin. Alue kattaa USA:n lisäksi Euroopan ja Tyynenmeren (Japani lähinnä) maita. Yrityslistalta löytyy mm. Roche Holding, Johnson & Johnson, Pfizer, Novartis, Merck & Co, Sanofi ja Astrazeneca.

Global Brands -rahasto puolestaan sijoittaa nimensä mukaisesti kansainvälisesti maailman vahvimpia brändejä omistavien yhtiöiden osakkeisiin, ja yli puolet on koko rahaston historian aikana ollut yhdysvaltalaisten yritysten osakkeissa. Toimialat sijoittuvat teknologiaan, kulutustavaroihin ja rahoitukseen. Suurimmat osuudet salkusta koostuvat Applen, Alphabetin, Procter & Gamblen, McDonaldsin, Coca-Colan ja Niken osakkeista, ja listalta löytyy runsaasti muita mm. L’oreal, Ebay, Walt Disney, Nestle ja Unilever.

Pohjois-Amerikka-rahaston sijoitukset suuntautuvat Pohjois-Amerikkaan ja salkkuun kuuluu rapiat 150 yritystä. Osa yrityksistä sisältyy jo edellisiinkin rahastoihin, mutta tämä rahasto on toimialoittain hajautetumpi ja sisältää lisäksi teollisuuden ja terveydenhuoltoalan yrityksiä.

Kuten voi huomata, salkkuni sisältää kokonaisuudessaan myös varmasti päällekkäisyyksiä Nordnetin rahastojen kanssa ja lisäksi tulevat isommat kulut. Osittain tämän vuoksi panostan enemmän Nordnetin vastaaviin rahastoihin, koska saan melko samanlaisen maantieteellisen ja toimialoittaisen hajautuksen, mutta pienemmillä kustannuksilla. Olen välillä kyllä pohtinut, kannattaisiko salkku siivota ja lyödä nämä Seligsonin rahastot ns. lihoiksi ja sijoittaa varat vaikkapa osakkeisiin. Se ei kuitenkaan isommin houkuttele verojen vuoksi ja tuntuisi vaan jotenkin vaikealta luopua niistä. Tuotto on kaikissa ollut melko hyvä ja rahastosalkun tuotto tänäänkin 37,89 %. Niinpä annan tämän salkun olla omissa oloissaan ja palaan siihen sitten ehkä joskus 10 vuoden päästä. Toki seuraan mitä siellä tapahtuu ja teen tarvittaessa korjausliikkeitä.

Jatkossa siis tavoitteeni on sijoittaa pääasiassa yllämainittuihin indeksirahastoihin ja yhteen ETF:ään kuukausittain 700-1000 euroa. Kerään myös puskuria varatililleni ja kun sinne kertyy nelinumeroinen summa, niin siinä vaiheessa sijoitan johonkin niistä viidestä yrityksestä, joita salkussani on. Tai sitten löydän yhden tai kaksi uutta yritystä, kunhan ehdin paneutua asiaan tarkemmin. Liian vakavaa tästä ei pidä tehdä.